my heart beats for you

Kirjotan tätä tekstiä nyt kaikkien rakkauslaulujen ja muittenkin söpöjen kappaleiden soidessa.Olin viimeviikon tiistaista asti sairaalassa.Mulla epäiltiin influenssaa ja olin eristyksissä yksin semmosessa huoneessa.Mun olo oli ihan hirveä.Tuntu,ku oisin ollu joku saaste,ku lääkärit ja hoitajat joutu pukemaan oikein suojavaatteet tullessaan mun luokse. Kerkesin ajatella noitten päivien aikana kaikkia asioita laidasta laitaan. Mun pää oli välillä ihan sekasin ja välillä oli taas tosi hyvä olo,ku sai kunnolla aikaa miettiä. Itkin ja nauroin siellä itestäni..Oli tuossa sairaalassa olossa sitten toisaalta jotain hitusen hyvääki. Tajusin jo heti ensimmäisenä iltana ollessa,että minkälaisia ystäviä mulla onkaan.Mulla on ihmisiä,jotka välittää musta oikeesti ja tiedän sen. Ei kuka vaan lähe mukaan ambulanssiin,tule kattomaan sairaalaan,laita viestiä,yritä kaikin mahollisin tavoin piristää ja olla vaan ja kuunnella mua kun puran kaikkia asioita.Tältä se oikea ystävyys sitte varmaan tuntuu..just siltä että tuntee sen välittämisen ja sen tiukan siteen mikä kahen ihmisen välillä onkaan. Mää ite tiiän,että oon joskus tosi vaikee ja mua on tosi vaikee jaksaa...valitan aika usein asioista,mutta luulisin,että mussa on myös jotai,minkä takia mulla on tommonen verkko mun ympärillä.Toisekseen mun perhe on unelma. Mulla on sisaruksia,jotka kyselee mun vointia ja piristää mua. Mulla on isä,joka rakastaa mua. Oon siitä ihan 100% varma. .Mikään tai kukaan ei korvaa mun kuollutta äitiäkään,mutta löydän  näistä kaikista mun läheisistä ihmisistä tukea ja voimaa,jolla jaksan mennä eteenpäin. Hyvää ystävänpäivää kaikille nyt vähän myöhässä ♥

Rakkaus ei ole toinen toisensa tuijottamista silmiin,
vaan katsomista yhdessä eteenpäin samaan suuntaan.

Maailman parhaita ja kauneimpia asioita ei voi nähdä,
eikä koskettaa. Ne täytyy tuntea sydämellä

 Yksi tärkeimmistä matkoista, mitä ihminen voi tehdä,

                                             on mennä toista puolitiehen vastaan

Ethän sä ikinä

kadota tuota katsetta?

Mitähän sä vielä kantaa voit

korkealla kun noin sä soit

Ei mitään tuu niin painavaa

et se sinut musertaa

Kaunis pieni ihminen

Sä olet ainutlaatuinen

Mitä vastaan tuleekaan,

toista sua ei milloinkaan

Keskellä ihmettä

Sen tajuu vasta jälkeenpäin

Taidat aavistaa jo sen

Yksin täytyy jokaisen

polku mennä pimeään

että pystyy elämään

Kaunis pieni ihminen

Sä olet ainutlaatuinen

Mitä vastaan tuleekaan,

toista sua ei milloinkaan

Sä saatat selvitä

vähin vammoin matkalla

Ystäväsi huolehtii

kun askelees on hatarat

Elämässä pitää kii

jos sen päältä putoat

Kaunis pieni ihminen

Sä olet ainutlaatuinen

Mitä vastaan tuleekaan,

toista sua ei milloinkaan

Sä olet ainutlaatuinen

Mitä vastaan tuleekaan,

toista sua ei milloinkaan

....♥

-veera